Introductio

Jokainen tarina tarvitsee alun ja kynäilijä esittelynsä, joten tässä ne nyt tulevat.

Olet löytänyt tiesi matkablogiin, jonka kohteena on Rooma - tai kenties oikeammin ilmaistuna, koko antiikin maailma. Nimimerkkini ja blogiosoitteeni ovat viittaus paitsi aiempaan seikkailublogiini - jonka kohteena oli puolen vuoden vaihtojakso Prahassa ja jota samaten kirjoitin lintuihin liittyvän peitenimen takaa - myös metsässä lymyilleeseen prinsessaan, jonka viisauden jumalatar Athene myytin mukaan muutti attribuuttieläimekseen, pöllöksi. Aliaksen takana piilee yliopisto-opiskelija, joka summaa suurimmat tieteelliset intohimonsa tässä maailmassa seuraavaan laveaan triadiin: psykologia, taide ja antiikki. Poikkitieteelliset löytöretket ja flirttailut tämän kolmikon kesken sykkivät mitä syvimmin lähellä aorttaani. Mainituista tutkimusaloista kaksi, psykologia ja taidehistoria, minulla on pääaineenani, ja antiikkiin olen syventynyt lapsena syttyneen rakkauden jälkeen muunmuassa latinaa opiskelemalla. Välillä olen akateemisissa piireissä tiiraillut keskiajantutkimuksen puolellekin. Nyt, suureksi riemukseni, eräs hullu unelma antiikin- ja keskiajantutkimuksen suhteen on  parhaillaan käymässä toteen: olen saanut mahdollisuuden päästä viettämään tänä keväänä kolme kuukautta Ikuisessa Kaupungissa Suomen Rooman-instituutin tieteellisellä kurssilla. Instituutin pääkallonpaikka Villa Lante on minulle tuttu jo paitsi lukuisten latinisti- ja antiikintutkijatuttavieni puheista vuosien varrelta, myös viime vuonna siellä vietetyltä kaksiviikkoiselta taidehistorian kurssilta. Pienimuotoinen, odottamaton kotiinpaluukin on siis luvassa.

Lähtö siintää vasta helmikuun puolivälissä, mutta sen ennakkotunnelmointiin blogosfääri tarjoaa mitä mainioimman välineen. Nöyrä pyrkimykseni on tuottaa ennen matkaa ja erityisesti sen aikana tänne ajatuksia, havaintoja ja kuvia antiikin maailmasta, Italiasta, tutkimustyöstä, arjesta renessanssihuvilassa. Jos aiempi pitkä ulkomaanseikkailuni jotakin minulle opetti, niin sen, että kolmessa kuukaudessa ehtii jo kotiutua maahan ja nähdä siitä puolia, joihin ei tavallisena, max. viikon yhdessä paikassa viipyvänä matkailijana kiinnitä huomiota. Puhumattakaan siitä, että korkeatasoinen tieteellinen kurssi tulee reissuni viitekehyksenä ja akateemisena kokemuksena olemaan aivan oman luokkansa elämys. Haluan jakaa nämä horisontissa kiiluvat seikkailut myös suuremman yleisön kanssa, siinä toivossa että raapustukseni ehkä jossakussa herättävät intohimoa Välimeren seutuun, antiikkiin, tutkimustyöhön, kulttuuriin, kaikkeen sivistyneen yksilön sielunelämälle keskeiseen - unohtamatta tietenkään sitä synergiaetua, että ehkä joku vahingossa saa tämän lukemisesta irti myös matkailuvinkkejä tai ihan vain allekirjoittaneen kuulumisia.