Lähdön kynnyksellä

H-hetki on yhtäkkiä valunut vain noin 36 tunnin päähän. Silloin yöbussi kiikuttaa vanhaan nahkatakkiin kääriytyneen matkaajan lentokentälle ja seikkailu, jota tähän asti on täällä blogissakin vain esitunnelmoitu, voi alkaa. Strix on ollut lähtökiireiden vuoksi pelottavan hiljaa sitten viimenäkemän, mutta tästä merkinnästä eteenpäin huhuilua pitäisi alkaa kantautua huomattavan paljon useammin.

Viimeiset viikot ennen lähtöä ovat siis kuluneet kuten sopikin odottaa - hallitussa kaaoksessa. Viimeisten neuropsykologian esseiden parissa, vielä vähän gradutuloksia ja bootstrapping-metodia ihmetellen, joutessani myös paapoessani ranteita joilla otin koko elinpainoni vastaan rojahtaessani kärsälleni jäisessä mäessä viikko sitten. Saunassakin olen istunut - usein ulkomailla pitempiä aikoja oleillessani olen havainnut, että pienessä pimeässä kopissa hikoilua tulee kumman nopeasti ikävä. Nyt lattialla lepää myös valtava musta jätesäkki, muistona eilisen läksiäisjuhlamista. Matkalaukkukin odottaa loppuunpakkaamistaan. Nyt siellä on vasta kengät ja iltapuku.

Sääennuste lupaa ensi viikolle Roomaan noin +20 celsiusta ja aurinkoa. Olo on epätodellinen, mutta niin sen ennen suurta matkaa kuuluu ollakin.

P.S. Onnellista Lupercaliaa! Lupercalia oli antiikin maailmassa noin 13.-15.2. vietetty juhla, jota leimasivat susipapit, vuohen uhraaminen ja naisten ruoskiminen hedelmällisyyden säilyttämiseksi.

P.P.S. Vielä muutama tunnelmakuva viime kevään Rooman-retkeltäni lähtöä siivittämään. Seuraavan kerran kuulette minusta näistä maisemista käsin.

Villa Lanten loggiassa

Vaitonaisena virtaava Tiber

Forum Romanum